Sitoutumaton Vaikuttaja Ry

1. YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 


1.1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue. Yhdistyksen nimi on Sitoutumaton Vaikuttaja ry (lyhennettynä SIT ja ruotsiksi Obunden rf, lyhennettynä OB). Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. 
 
1.2. Yhdistyksen tarkoitus. Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden sitoutumattomien poliittisia vaikutusmahdollisuuksia alueellisesti ja valtakunnallisesti laillisin keinoin toimimalla yhdessä.  
 
1.3.
Yhdistyksen toiminta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys  voi esittää aloitteita, vastineita ja vaatimuksia eri viranomaisille  osallistuu kansainvälisiin, valtiollisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin vaaleihin sitoutumattomina muodostamalla valitsijayhdistyksen sekä asettaa puoluepoliittisesti sitoutumattomia ehdokkaita yhteislistojen avulla ehdolle  tarjoaa ehdokkailleen viestintäkanavia, joissa he voivat kommunikoida oman kannattajaryhmänsä kanssa ja hankkia uusia kannattajia  hankkii varoja ja vastaanottaa lahjoituksia yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi  harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella sitoutumattomien tarkoitusperiä edistävää tiedotustyötä ja julkaisutoimintaa sekä järjestää tilaisuuksia. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Sitoutumaton ry:llä voi olla elinkeinotuloa, kiinteistötuloa ja henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.  
 
2. YHDISTYKSEN JÄSENYYS 


2.1. Yhdistyksen jäseneksi hyväksyminen. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomen kansalainen tai Suomen kotipaikaksi rekisteröinyt ulkomaalainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 
 
Kunniajäseneksi pääsee yhdistyksen perustajajäsenet. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.  
 
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen suomalainen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. 
 
Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallitus ylläpitää jäsenluetteloa henkilörekisterilain puitteissa. 

 
2.2. Yhdistyksen jäsenen eroaminen ja erottaminen. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 
 
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 
 
Kunniajäsenyys on elinikäinen. Kunniajäsentä ei voi erottaa kuin erittäin painavasta syystä.  


2.3. Yhdistyksen jäsenmaksu. Varsinaisilta ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.  
 
3. YHDISTYKSEN KOKOUS JA PÄÄTÖSVALTA 


3.1. Yhdistyksen hallitus ja päätösvalta Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu kunniajäsenyyden kautta puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Hallitus valitaan vuosikokouksessa ja sen toimikausi on kalenterivuosi. 
 
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. 
 
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. 
 
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 
 
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai rahastonhoitaja.  
 
3.2. Yhdistyksen vuosikokous ja päätösvalta. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on oltava valmis viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Yhdistys pitää vuosikokouksen touko-syyskuussa hallituksen 
 
määräämänä päivänä. Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokous koolle vähintään viikkoa ennen kokousta ilmoittamalla kokouksista yhdistyksen verkkosivuilla tai some-ryhmässä. 
 
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 
 
Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.  
 
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Kokous voidaan järjestää tietoverkon kautta tai fyysisesti. Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  
 
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltävät asiat: 1. kokouksen järjestäytyminen, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, tarvittaessa pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskija 3. esitetään toimintasuunnitelma ja tilinpäätös  4. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tilinpäätös jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä 5. valitaan hallituksen puheenjohtaja kunniajäsenistä ja muut hallituksen jäsenet 6. valitaan yksi tilin- tai toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 
 
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 
 
4. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN 


4.1. Sääntöjen muuttaminen.  Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. 
 
4.2. Yhdistyksen purkaminen tai lakkautuminen. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. 
 
 
Yhdistyksen päätökseen perustuvasta selvitysmenettelystä säädetään yhdistyslaissa. Kun selvitystoimet on tehty, yhdistys tekee patentti- ja rekisterihallitukselle purkautumisilmoituksen, jonka allekirjoittaa joko hallituksen puheenjohtaja tai selvitysmies.